Kuolleet lehdet kertoo kahden yksinäisen, sattumalta Helsingin yössä toisensa kohtaavan ihmisen yrityksestä löytää elämänsä ensimmäinen, ainoa ja viimeinen rakkaus. Heidän tietään kohti tätä kunnioitettavaa päämäärää varjostavat miehen alkoholismi, kadonneet puhelinnumerot, tietämättömyys toistensa nimistä tai osoitteista ja elämän yleinen taipumus asettaa esteitä onneaan etsivien tielle.
Tapahtumapaikkana on aina taksi, jossa toisiaan sivuavat mitä erilaisimmat ihmiskohtalot. Elokuvan ehdottomina helminä ovat kohtaukset New Yorkista: Itä-Saksalaisen emigrantin ja Brooklyniläisen YoYon kumppanuuden kehittyminen, Roomasta: suositun koomikon, Roberto Benignin sanallinen ilotulitus sekä Helsingistä, missä apeat miehet potevat elämän tuskaa hyisen yön kynnyksellä.
Varjoja paratiisissa kertoo roskakuskin ja supermarketin kassan rakkaustarinan. Se kertoo ihmisistä kadun varjoisalla puolella, mutta myös itsekunnioituksesta ja rakkauden välttämättömyydestä.
Mies saapuu junalla Helsinkiin ja joutuu väkivaltaisen ryöstön kohteeksi. Hän selviää hengissä, mutta menettää muistinsa ja henkilökohtaiset tavaransa. Ilman nimeä ja rahaa hän alkaa rakentaa uutta elämäänsä.
Yksinäinen yövahti Koistinen joutuu keskelle varkaiden juonta. Hän menettää työnsä, vapautensa ja viimeisenkin toivon rakkaudesta. Keskellä synkintäkin hetkeä voi kuitenkin aina tuikahtaa pieni valonsäde. Aki Kaurismäen ohjaama, yksinäisyyttä pohtiva elokuva päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat Kauas pilvet karkaavat ja Mies vailla menneisyyttä käsittelivät työttömyyttä ja asunnottomuutta.
Elokuva kertoo rautakaivosmies Taisto Kasurisesta, jonka isä tekee itsemurhan. Taisto tottelee isänsä ajatuksia omasta tulevaisuudestaan ja suuntaa matkansa etelään päin. Elokuvassa kuvataan ihmisen päättäväisyyttä ja sen vaikutusta yksilön tarinaan kaurismäkeläisinä kauniina kuvina, maailmassa vailla myötätuntoa.
Iiris on tyttö, joka työskentelee tulitikkutehtaassa. Häntä riistävät kaikki. Työnantajan osuuteen elokuva ei edes vaivaudu vihjaamaan. Tytön alistajina ovat hänen äitinsä ja kylmä isäpuoli, jotka verottavat hänen tilipussiaan ja sitten mies, jota roskaromaaneilla itseään ruokkinut Iiris erehtyy luulemaan kiihkeästi odottamakseen satuprinssiksi. Julman maailman heittelemä Iiris ei ole kuitenkaan mikä tahansa tyttö, niin kuin se kukkakaan ei ole mikä tahansa kaktus, jonka alla hän lueskelee koston riehuessa hirviömäisenä elokuvan loppupuolella. Se on Yön kuningatar (Cactaceae Selenicereus Grandifiorus) -se kukkii vain yhtenä yönä vuodessa ja lakastuu sitten pois.
Hamlet liikemaailmassa on Aki Kaurismäen ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen mustan huumorin sävyttämä draamaelokuva vuodelta 1987. Se perustuu William Shakespearen näytelmään Hamlet, jonka tapahtumat on sijoitettu nykyaikaan suomalaiseen puunjalostusalan perheyritykseen.
15-vuotias Emilia on perheensä vastuunkantaja: pikkuäiti seitsenvuotiaalle siskolleen Elsalle, sijainen yksinhuoltajaisälleen Juhanille tämän ollessa matkoilla ja kiltti tytärpuoli Juhanin uudelle vaimolle Tuulalle. Ysin keskiarvo, paikka koulun juoksujoukkueessa, mukava poikaystävä. "Emilia pärjää aina", kuten Juhani sanoo. Ja niin se on ollut, eikä Emilia ole pysähtynyt pohtimaan, tahtooko hän olla se, joka pärjää aina. Emiliasta tuntuu, että jokin puuttuu hänen elämästään, mutta hän ei tiedä, mitä se voisi olla.
Elokuva on Kaurismäen Suomi-trilogian ensimmäinen osa, ja se julkaistiin 1996. Elokuva sai parhaan elokuvan Jussin, Kaurismäki ohjaus- ja käsikirjoitus-Jussit, Kati Outinen naispääosa-Jussin ja Elina Salo naissivuosa-Jussin. Elokuva on omistettu Matti Pellonpään muistolle: hänen piti alun perin näytellä pääosaroolia, mutta hänen kuoltuaan vuonna 1995 Kari Väänänen otti hänen roolinsa.
Parikymppinen Niko, jonka opettaja-isän jäätyä työttömäksi, ryhtyy urakalla sotkemaan omaa ja muiden elämää, pistäen alkajaisiksi väärennetyn viissatasen kiertoon. Kovan onnen setelistä tulee ratkaisevia seuraamuksia niin onnettomalle sekatyömiehelle Istolle kuin pölynimurikauppias Hurskaisellekin, joka pitkän raittiuden jälkeen ratkeaa ryyppytielle.
Viisitoista Frank-nimistä miestä ja yksi Pekka lähtee vaeltamaan Kalliosta Eiraan. Suurin osa kuolee matkalla, osa jää muuten sille tielleen ja kaksi viimeistä yrittää soutaa lopuksi "Eestiin".
Herttoniemeläiset 12-vuotiaat Antti ja Muhis ovat parhaita kavereita. Muhiksen perhe on kotoisin Somaliasta. Poikien ystävyys joutuu koetukselle, kun tapahtuu jotain järkyttävää. He tönäisevät vahingossa paikallisen, puhelinta varastavan, rasistijuopon kalliolta mereen. Yhteisen salaisuuden äärellä Antti ja Muhis vannovat ikuista ystävyyttä. Teholle päätyvän juopon perheeseen kuuluu uusnatseja, jotka vannovat kostoa alueen somaleille. Jengien sota näyttää väistämättömältä. Pojat ovat ajautumassa umpikujaan ja näkevät enää vain yhden vaihtoehdon: Pako.
Parikymppinen tarjoilija Saara ja hieman vanhempi toimittaja Joni alkavat seurustella. Saaran kyvyttömyys tuntea seksuaalista nautintoa ajaa suhteen väistämättä ongelmiin.
Rööperi kertoo paitsi päähenkilöidensä Tompan ja Krisun, myös Mustalais- Karin, Arskan, Korpun, Ukin ja monen muun sekalaiseen konnajoukkoon kuuluvan kovanaaman vaiherikkaasta ja keinoja kaihtamattomasta matkasta, joka päätyy köyhyydestä rikosten kautta kunnialliseksi kansalaiseksi, linnaan -tai ennenaikaiseen hautaan. Lain kaitaa puolta valotetaan kaupunginosan oman poliisin, Koistisen, näkökulmasta.
Helsinki, 1945. Sota on ohi ja värit ovat palanneet taidemaalari Tove Janssonin elämään. Hän pystyy vihdoin hankkimaan oman studion ja antamaan kaikkensa menestyäkseen kansainvälisenä taiteilijana. Tove ei antaudu sosiaaliselle paineelle perustaa perhe – tärkeintä hänelle ovat taide ja vapaus. Vapaus myös johdattaa hänet avoimeen suhteeseen naimisissa olevan poliitikon ja vasemmistointellektuellin Atos Wirtasen kanssa. Kumpikin on sitä mieltä, että toista ei voi omistaa. Kaunis ajatus joutuu kuitenkin koetukselle, kun Tove rakastuu teatteriohjaaja Vivica Bandleriin. Rakkaus saa Toven maailman päälaelleen. Hän kokee intohimoa, mutta myös äärimmäisiä pettymyksiä. Uudelleenarvioinnin kohteeksi joutuu rakastetun taiteilijan koko identiteetti ja se, mitä hän ansaitsee rakkaudessa.
Nelikymppinen lääkäri Saara saa selville, että hänen arkkitehtimiehellään Leolla on suhde oppilaansa Tuulin kanssa. Saara luo itselleen toisen henkilöllisyyden ja hankkiutuu Tuulin ystäväksi. Identiteettipeli ja valheet saavat aikaan tapahtumaketjun, jonka seurauksena kaikkien elämä muuttuu peruuttamattomasti.
1200 kilometrin matka joulukuussa 2017 Kilpisjärveltä Helsinkiin, halki 100-vuotiaan Suomen. Päämääränä Linnan juhlat. Kuskina maiseman karaisema Lapin mies Jallu ja matkustajana hallituksen palkkaamaa filosofi Bruno.
The story of the international refugee crisis, depicting a world where greed, violence and exploitation compete with hopes and dreams amid a constant fight for survival.
Returning to his beloved hometown after years abroad, Jörn Donner reminisces Helsinki of his youth and investigates the present state of affairs in the city.
