Avainsana Green Beret

Saigon, Vietnam. Yksinäisessä hotellihuoneessa nuori kapteeni Willard käy yhden miehen sotaansa, joka ei pääty koskaan. Willardin harhaisen illanvieton keskeyttää kuitenkin ovelta kuuluva koputus. Kapteenille tarjotaan erittäin vaarallista tehtävää suoraan pimeyden sydämeen. Hänen tulee etsiä käsiinsä amerikkalainen eversti Kurtz, jonka olinpaikasta ei ole varmaa tietoa. Kurtz on todellinen legenda erikoisjoukkojen keskuudessa, rohkea ja päättäväinen sotilasjohtaja. Mutta nyt on aihetta epäillä, että eversti on mennyt liian pitkälle. Viidakossa hulluus on aina vain yhden askeleen päässä...

Heitä pidettiin maailman kovimpana iskujoukkona. Tämän eliittiryhmän jäsenet valittiin tarkalla seulalla ja heidät koulutettiin sissien vastaiseen sodankäyntiin Vietnamissa. Kuten Ranskan Muukalaislegioona Indo-Kiinassa 15 vuotta aiemmin, olivat amerikkalaiset Vihreät Baretit sodankäynnin mestareita. John Wayne teki heidän tarinastaan elokuvan ja esitti samalla oman painokkaan mielipiteensä velvollisuudesta ja rohkeudesta Vietnamin poliittisesti sotkuisessa sodassa. John Wayne kirjoitti myös henkilökohtaisesti presidentti Lyndon B. Johnsonille ja pyysi Pentagonin apua filmauksiinsa. Yhdysvaltain hallituksen lainaama sotakalusto auttoi Waynea luomaan vaikuttavan spektaakkelin. "Vihreät Baretit" ei välttämättä ole sidottu yhteen sotaan, vaan sitä voidaan pitää minkä tahansa sodan kuvauksena. Elokuva leimattiin äärikonservatiiviseksi vastahyökkäykseksi Vietnamin sotaa vastustavalla kansalaisliikehdinnälle kuumana politiikan vuonna 1968.

To be trapped behind enemy lines is every soldier’s worst nightmare: a situation they all train for, few experience, and even fewer survive. No Man Left Behind dramatizes the stories of real-life war-heroes whose contribution to the war effort becomes a pure battle for survival against all odds.